Monday, March 20, 2006

Käynti maailmannavalla


Michelangelo, joka suunnitteli 1500-luvulla tärkeimmät kohteet Roomassa, ikuisti maailmannavan, Apollon kruunun Piazza del Campidogliolle, Capitolium-kukkulalle. Kävin kuin kävinkin siellä, vaikka aikaisemmin tässä blogissa olen kertonut, että muut seikkailijat saavat hoitaa maailmannapojen kartoittamisen. Tämä oli kuitenkin hyvä ja sopiva paikka aloittaa, koska se on ainoa virallinen Euroopassa sijaitseva maailmannapa. Samalla tämä on pieni turistitietoisku.

Rooma on paikka, joka haisee historialle. Historiallisia muistomerkkejä on niin paljon, että niihin sokeutuu. Piazza del Popolon keskellä on Flaminian obeliski, joka on parhaillaan restauroitavana ja rakennuspressujen päälle oli vedetty valtava olutmainos. Tällaista ei voisi kai tapahtua missään, missä historiallisia muistomerkkejä on niukasti kuten Suomessa. En usko, että korjattavana olevan sibeliuspatsaan pressun päälle vedettäisiin esim. makkaramainos. Roomassa kannattaa käydä virkistämässä tietojaan Euroopan historiasta, koska keskustan alueella ei ole mahdollista kävellä askeltakaan ilman, että joku historiasta muistuttava maamerkki tulisi vastaan.

Roomalaiset ovat ystävällisiä ja käsittävät hyvin turistien arvon. 80 prosenttia roomalaisista saa elantonsa palvelualalta. Historiaakin on osattu hyödyntää maksimaalisesti. Kun ajattelee, miten pelkästään Colosseumista virtaa joka päivä läpi tuhatpäinen ihmislauma, joista jokainen jättää sinne vähintään 11 euroa niin luulisi sen kannattavan aika hyvin. Amerikkalaisia on Roomassa paljon. Johtuneeko Dan Brownin Roomasta kertovasta myyntihitistä. Turisteille on tarjolla kaupunkikierroksia Angels&Demons –kirjan kuvailemiin paikkoihin. Veikkaan, että jono Vatikaanin museoon olisi huomattavasti lyhyempi ilman tätä kirjaa. Kun Ranskassa Brownin aikaansaamaan turistirysään suhtauduttiin nyrpeästi niin Roomassa kaikki otetaan avosylin vastaan ja ollaan vaan tyytyväisiä.

Rooma on itse asiassa aika pienen oloinen kaupunki johtuen kai kapeista kaduista. Onhan siellä kuitenkin 3 miljoonaa asukasta. Suurkaupungiksi siellä on leppoisa ilmapiiri, ainakin varhaiskeväällä. Leppoisuutta kuvaa sekin, että kadulla kaikki kellot ovat väärässä. Yleinen tyylikkyys hivelee silmää sekä ihmisissä että rakennuksissa, italialaisten omin sanoin, kaikki on bella e elegante.